Näin hyvin mieleen painuvan unen aamuyöstä..

Tummahiuksisella naisella oli akvaariossa noin 50cm pitkä ja sellainen muodoltansa töpäkkä delfiini, joka juuri ja juuri mahtui tuossa pienessä altaassa pyörähtämään ympäri. Näin selvästi että delfiinillä oli hiukan surumielinen ilme.

Katsellessani häntä näin sieluni silmin delfiinin uiskentelevan vapaasti suuressa uimahallin altaassa.

Sanoin ehdottaen että voisikohan uimahallissa käydä uittamassa vapaana, jolloin delfiinillä olisi hyvä mieli ja se voisi hyppiä vedessä iloisesti. Tuolloin se varmasti kestäisi pienessä altaassakin olon paremmin..

Nainen katsoi minua hiljaa, otti delfiinin altaasta syliinsä.

Yhtäkkiä delfiini muuttui naisen käsissä noin 1-2 vuotiaaksi tyttölapseksi. Hänellä oli talvivaatteet yllään.

Sen jälkeen istuin pienessä kirkossa. Edessäni seuraavalla rivillä istui mielestäni tuttu hahmo, ja kysyinkin vierushenkilöltä että -onko tuo isä?

Minulle vastattiin hänen olevan. Kosketin häntä olkapäälle. Juuri silloin isä kääntyi minuun päin ja hymyili.

Samalla huomasin itkeväni oikeasti unen läpi ja tunsin kuin kyyneleet täyttivät silmäkulmat. Ilahduin niin isäni näkemisestä.

Nyt olenkin aivan pyörryksissä tuosta unesta, jonka tunnen olevan minulle täynnä merkityksiä..vaikka suuri ikävä isää kohtaan muistutti olemisestaan niin tämä oli kyynelistä huolimatta iloinen uni.

Tiedän että, nyt isä pitää huolen omistaan.

00095_Delfiini_Baltimoren_akvaariossa-no